No niin, nyt on oltu ekoissa tokoreeneissä. Kävelimme Indyn kanssa reenipaikalle joka on n. 20 minuutin kävelymatkan päässä meiltä. Kun päästiin hallille, yritin pissattaa Indyä, mutta ei siitä meinannut tulla mitään kun tämä oli niin huolissaan äänistä jotka kuuluivat autosta ja hallista. Kuului jos jonkunnäköistä ulinaa ja haukuntaa... Itse reenihalli oli sellainen, että siellä ei juuri meinannut omaa ääntä kuulla, sen verran kovaa haukkuivat agility-koirat jotka joko olivat jo radalla tai sitten odottivat häkeissä aulassa vuoroaan. Meitä on 3 tai 4 tuossa ryhmässä aloittelijat -jotka jo jotain osaavat (paitsi Indy ja minä). Nyt meitä oli kuitenkin vaan kaksi koirakkoa. Harjoiteltiin seuraamista ja luoksetuloa ja istumista ja maahanmenoa. Mielestäni Indyltä sujui kaikki muu paitsi seuraaminen. Ongelman huomasin varsinaisesti vasta siellä Match-showssa Ylöjärvellä kun koiran piti seurata kehässä. Indy lähtee meneen poikittain namipalan perässä. Eli kävelee kylkiedellä ;(( Tätä koitettiin reenata. Lisäksi Pia sanoi, että Indy vaikuttaa aika jäykältä selästään. Näytti venytysliikkeitä joita pitäisi harjoitella. Olemmekin panneet Kustun kanssa jo aiemmin merkille, että Indy pyörii aina toiseen suuntaan esim. häntänsä perässä. Siellä oli niin kova meteli, ettei meinannut kuulla Pian puhetta ollenkaan, ellei ollut ihan lähellä. Täytyisi tietää tokosta vähän enemmän. En ollut enään tokosta niin innoissani sieltä lähtiessäni kun olin sinne mennessäni. Joka tapauksessa uskon, että kurssista on hyötyä vaikkei meistä kilpailijoita tulisikaan. Halli oli Indylle hyvä paikka taas kaikkine äänineen ja outoine koirineen joita ei päässyt haisteleen. Kaikki koirat "olivat vihaisia" eikä niitä saanut lähestyä... Ninnu sanoi, että tokoporukka on helposti juuri tuollaista. No hyvää tekee Indylle hillitä vähän tutustumishalujaan.