Viikolla:

Koko viikko oli iltavuoroa, joten lenkit Indyn kanssa aamupäivisin. Metsässä tiistain tietämillä kohdattiin Martta ja pinserit. Indy oli vapaana ja havaitsi koirat ennen minua. Haukkui niitä, mutta tuli kuitenkin luokseni ja laitoin sen naruun. Haukusta kyllä jo huomasi, että Indy tunnisti Martan. Haukku oli lyhyempi, eikä niin ärhäkkä. On se Martta komia dobermanni ja täytyy sanoa, että hurjalta näytti kun Indyn jalka oli Martan suussa ;) Martta kyllä meni selälleen, eikä ollut oikeasti niin kauhean pelottava. Camilla kertoi, että Resu oli karannut metsästä jäniksen perään 15 minuutiksi teille tietymättömille... Olisin varmasti aivan paniikissa vastaavassa tilanteessa. Porintielle ei ole kuitenkaan mikään kovin pitkä matka tuosta meidän metsästä. 

Indy kulkee narussa aika hienosti muuten paitsi silloin kun tulee toisia koiria vastaan. Kiskominen alkaa viimeist  auml;än siinä vaiheessa kun on menty toisista koirista ohi.

Vahtihaukku tuntuu voimistuvan täällä sisälläkin pikkuhiljaa. Nyt murinaa tulee sen vahtiessa ikkunasta tiellä kulkevia tai luultujakulkevia. Yhtenä yönä se herätti meidät kaksi kertaa haukullaan. Tokalla kertaa jätin valot päälle yläkerran aulaan ja sanoin sille, että hyvä on ja että ei tarvi enään haukkua. Saattoi haukkua pölynimuriakin joka seisoi rappusten alapäässä. Ei Indy kuitenkaan mitään jatkuvaa räksytystä pidä ja lopettaa aika helposti kun sille sanoo, että ei enään. 

Viikolla meillä ei tainnut käydä mummun lisäksi ketään ihmisiä kylässä. Indyn kanssa kävin kerran Löytiksen pihassa patsastelemassa aamupäivällä.

LA:

Sanna ja Risto ja AAtu ilmoittivat tulostaan la-aamuna klo 9 (heh, mikäs sen mukavampi vierailuaika viikonloppuna) . Sanoin heille, että laitan oven lukkoon kun tulette, että voin komentaa Indyn paikoilleen kun vieraat tulee. (hankalaa kun on nämä avoimet ovet) No, ei ollut Indyn paikoilleen saaminen niin helppoa kuin olin kuvitellut kun sitten loppujen lopuksi koputtivat oveen. Indy ei ollut nähnyt heitä kuukauteen, joten olivat aika vieraita Indylle ja haukku oli sen mukaista. Aatu meinasi, että lähdetään ulos samantien. Mutta sain sentään Indyn lopettamaan haukun n. 1 min. jälkeen ja sain sen istumaankin. Tarkoitus olisi ollut, että se olisi istunut paikallaan kunnes vieraat ovat riisuutuneet jne. muttei se nyt ihan mennyt niin. Vieraat menivät kyykkyyn ja Indy kävi heidät haistelemassa ja vieraat siirtyivät olohuoneen puolelle jossa antoivat myöhemmin Indyle nameja kun tämä tuli heidän luokseen. Mielestäni olisi aika selkeää jos Indylle määrättäisiin joku tietty paikka missä se ottaa vieraat vastaan ja luvan saatuaan käy haistamassa ja ottamassa namit. Haukkuakin saa minun puolestani jonkun verran kun osaa sitten myös lopettaa kun käsketään. Nyt ei murissut vieraille. Muuten vierailu oli aivan mainio;) Aatu ja Indy olivat ihan hyviä kavereita. Indy ei enään yrittänyt paimentaa Aatua. Nyt piti paimentaa Aatua kun se meinasi välillä yrittää peloitella INdyä mm. yritti potkaista jne.. tyhmää... Haravoitiin ulkona yms. Indy oli mukana kuvioissa. Hienosti meni.

Päivemmällä äiti tuli käymään. Ovi ei ullut lukossa kun ei tiedetty, että äiti on tulossa, joten edelliset puheet meni siltä osin mönkään. Isot haukut sai äitikin osakseen, mutta riemulla ei ollut rajaa kun huomasi kuka sieltä tuli. Käytiin hakemassa Indy minä ja äiti jäkäliä ja sammalia metsästä. Indy oli vapaana ja tuli kuitenkin ihan kivasti luokseni kun tuli ihmisiä vastaan metsässä. 

SU:

Aamulla INdy lieassa (10 m) vapaana. Haravoitiin taas ja laitettiin kukkapenkkkejä talvikuntoon. Klo 11 lähdin Indyn kanssa Teivoon katsastamaan MatchShowta. Tarkoituksena oli vain mennä katsomaan. Alussa kun tultiin autosta Indy kiskoi ja veti kuin mikäkin, mutta rauhoittui aika nopeasti. Oli utelias toisia koiria ja hevosia kohtaan. (Hevoset lämmitteli radalla). Tosi reipas ja nätisti käyttäytyi. Häntä ei ollut yhtä kippuralla kuin normaalisti, mutta ei nyt ollut koipien välissäkään. Pelkäsi hieman ovea kun mentiin halliin sisään, eli sinne sain sitä hieman houkutella tulemaan. Nähtiin Frida! Frida oli oikein tositarkoituksella paikalla. Päätin sitten osallistua minäkin, vaikka ei ollut kyllä ollut tarkoitus. Minulla oli kammottavat haravointi vehkeet päällä ja Indyllä ei ollut tietenkään mitään näyttelyremmiä. No, ei minua edes jännittänyt kun ajattelin, ettei tästä tule muuta kuin kokemusta. Ihan hyvä, että osallistuttiin. Indy oli oikein reipas, vaikkei antanutkaan katsoa takahampaitaan. Nyt ainakin selvisi, että seisomista mitää harjoitella + hampaat komento pitää myös opetella. Kyllä se siitä harjoittelun jälkeen. Ei siis ihan heti mennä osallistumaan uudestaan. PItäisi vaan olla enemmän tuttuja, keitlä voisi pyytää katsomaan suuhun. 

Frida on kaunis  blondi, mutta ei tullut Fridallekaan vielä menestystä. Frida on Indyä ainakin 5 cm korkeampi säkäkorkeudeltaan. Odottelen kun saan kuvia tuosta tapaamisesta.

Näyttelyssä meni sen verran kauan, että Fridan porukoiden kanssa oltiin sitä mieltä, että riittää tällepäivälle - ja päätettiin jättää vesikoiratapaaminen tältä päivältä väliin. Kotio takaisin haravoimaan. Indy oli liean päässä vapaana. Naapurit olivat leikanneet aidan, ja Indy yritti kingetä itseään koko ajan toiselle puolelle. Haukkui naapureita vähän, mutta siis ihan vähän. Kävi silitettävänäkin.

Illalla lähdettiin sitten miehen ja koiran kanssa Ruutanaan Ahven-10 kokoukseen Tuulikille ja Esalle. Tuulikkia Indy haukkui erityisen paljon silloin Antin synttäreilä. Olin vähän ärtynyt kun INdy päätti haukkua ja äristä tuulikkia heti kun se tuli avaamaan meille ovea. HÖH. Mutta TUulikki tekee juuri sen tempun, että kumartuu koiran päälle ja näyttää isot hurjat hampaansa, vaikka tarkoituksena on olla kuinka ystävällinen. Olen selittänyt asian jo aika moneen kertaan, mutta ei meinaa mennä jakeluun  . No joka tapauksessa muille Indy ei sitten haukkunutkaan ja Rositan kanssa (jota ei ollut ennen nähnytkään) suostui jopa lähtemään pissalle. Paikalla oli 16 ihmistä, joista Tarja ja Irina (kummityttö) ja Ilpo oli Indylle ennestään tuttuja. Kulki ihmisen luota ihmisen luo (kerjäämässäkö??)  ja oli ihan kuin kotonaan. Ystävystyi Tuulikinkin kanssa kun tämä lahjoi sitä ruuilla.

Oli hyvä kokemus kaikenkaikkiaan tämäkin.

Indy on nyt PUOLIVUOTIAS!!! Ja mielestäni joitain murkkuiän piirteitä alkaa jo näkyä ihan selkeästi. Odottelen juoksua. Toivottavasti ei satu nyt samaan aikaan agility- ja toko-kurssin kanssa kuitenkaan.