On käyty Meirän Hallissa Piskien vuorolla joka toinen torstai. Vuoro on aina raskaamman työviikkoni jälkeen ja täytyy sanoa, että aivot on jo yleensä narikassa tuossa vaiheessa kun siellä ollaan. Välilllä on tuntunut aika masentavaltakin. Lähinnä se, että itse olen sellainen tumppu, etten muista ratoja jos ei ole numeroita. Heti kun olen vähän jännittynyt alan sekoilla radan kanssa. Viime torstaina vetäjänä oli Leila ja Leila tekijuuri meidän tasolle sopivia ratoja. (Juuri kun olin edellisen kerran jälkeen ajattellut luopua koko touhusta -nyt menikin jo ihan kivasti.) Indy keksi välillä omia kuvioitaan, mutta oli ihan super innoissaan. Kuten aina agilityssä. Ja se on tässä meidän touhussa pääasia.