Meillä oli piiiitkä tauko edelliseen vesikoiratapaamiseen ja hieman mietin kuinka mahtaa sujua. Hyvinhän se meni, tosin kyllä  huomasi, että Indy ei ihan tuntenut oloaan kotoisaksi. Hyppi selkääni vasten kun käveltiin -eikä ihan uskaltanut viipeltää muiden mukana. Tarkasteli vähän väliä että olen mukana joukoissa. Kahvituksen jälkeen se tunsi olonsa jo kotoisammaksi. Remu olisi halunnut Indyä haistella ja leikkiä, mutta Indy ei oikein pitänyt Remun lähentely-yrityksistä  ja näytti sen Remulle. Hyvä! Uusi piirre Indyssä on että se sanoo kaverille jos ei tykkää.. outoa oli se että aikaisemmin Indy oli Remun kanssa tosi hyvää pataa...

Koirat uivat ja sain Indynkin veteen melkein uintisyvyydelle. Takaisin juostessa Indy oli jo oma itsensä eli juosta jolkotti muiden mukana, eli alkureissun ujostelusta ei ollut enään tietoakaan..

Ongelmiini luoksetulon suhteen metsässä vapaana juostessa Jenni sanoi, että ei se sillä parane kun koira on aina kiinni -mikä on aivan totta. Siispä olen nyt tehnyt Indyn kanssa niin, että aamuisin ennen ruokaa menen Indyn kanssa metsään namien kanssa. Indy on tullut toistaiseksi hyvin luokse kun se on sopivan nälkäinen...