Perjantaina ei ollut nyt agilityä -joten pitänee odotella vielä viikko :( Lauantai-aamuna taas perinteiselle metsälenkille ja jne... Sammeli tuli meille yökylään. Indy haukkui vähän Sammelia, mutta ei murissut eikä myöskään haukkunut kauaa. Itse asiassa se ottaa aina tutut vieraat kovin iloisesti ja riehakkaasti vastaan (hyppii ja haluaisi nuolla kaikki paikat). Käytiin äidin luona kahvilla, oli kissan hautajaiskahvit. Indy oli ihmeissään kun ei ollut kissan ruokakippoja enään entisellä paikalla. Illalla tuli vielä Tarja käymään ja seremoniat olivat vielä lämpimämmät kuin Sammelille. Sunnuntaina sain Kustun mukaan lenkille. Oli vähän erimielisyyttä mitä kautta kierretään. (Olen vähän kaavoihin kangistunut. Mutta mukava olla yhdessä kävelyllä. Vielä kun saisi pojatkin mukaan. Jami oli tullut meille silläaikaa kun oltiin lenkillä ja Indy ei kauheesti haukkunut Jamiakaan. Minä aloin keitellä kahveja vesikoiratapaamiseen ja kiirehän siinä tuli. Tarkoitus oli olla ennen kahta Niihamassa Hannaa tapaamassa, mutta yllättäin oltiin paikalla joskus 10 yli 2. Nähtiin Hurmakin. Se oli söpö ja tosi reipas. Indy oli kans vähän liian reipas. Se olisi varmaankin sukeltanut hevosen paskaan jos olisi saanut. Kulki koko ajan korviaan myöten sonnassa... Kaksi ihmistä kehui Indyn turkkia ;)) Itse kun en noista asioista mitään ymmärrä, mutta hienoa jos sillä on hieno turkki jos vaikka menisi sitten joskus isoina rastoille... Indy painaa 12,8 kg. Se on varmaankin ihan hyvä paino sille tällähetkellä. Vesikoiratapaamiseen ehdin vasta kahvitukseen, mutta se olikin pääasia. Niin ja makkararinki. Paikalla oli 5 ringitettävää koiraa. Sari sanoi, että nyt Indy ei enään tullut pitkänä (saattaa olla ihmisetkin jo sen verran tutumpia). Sitten päivä jatkui vielä, että läpeensä kurainen koira vietiin kyläileen ensin Kustun veljelle Huutijärvelle, missä ensimmäisenä mentiin suihkuun. Sitten vähän pelättiin kissaa ja syötiin Sirun kädestä kissan raksuja. Tepolta matka jatkui Kangasalla Tursolaan Salmisille. Siellä Rosita hemmotteli Indyä eikä mennyt kauaakaan kun Indy pani siellä oikein leikiksi. Mahtoiko vaikuttaa se että siellä oli heidän Nemo koiransa hajuja ja leluja. Nemo-herra oli itse ulkona koko vierailun ajan, kun on kuulemma vähän vihainen.... Loppuillan Indy olikin sitten melkein tajuton kun oltiin päästy vihdoin kotiin.