La ilta 7.11. ja Su 8.11.

Lauantai-iltana kävelylenkillä juttelin mustan sakun omistajan kanssa. Tämä huusi minulle silloin aiemmin syksyllä onko koira hukassa kun Indy pelästyi sitä yhtä koiraa ja lähti juoksamaan kotiopäin. Sakemanni on 3 ja puolivuotias ja niin rauhallinen ja kiltti. Indy ja hän haistelivat toisiaan. Indy yritti vähän haastaa...

Sunnuntai-aamukävelyllä törmättiin metsässä taas sakuun ja isäntäänsä. Juttua riittää.... Indy haastaa sakua leikkiin ja kun se alkaisi leikkiin Indy haluaa mennä pakoon. Tämä on kyllä niin ihanan rauhallinen leikkikumppani, että kun Indy perääntyy niin tämä lähtee hakeen itselleen jostain ison kepin, kunnes Indy taas menee haastaan sille leikkiä.  Sitten saku kyllästyy ja katsoo isäntäänsä, että eikö me jo voitais lähteä kotiin...

Sitten vesikoiratapaamiseen. Viimekeralla se jäikin väliin koiranäyttelyn takia. Siellä oli taas n. 15 koiraa.  Indyä vähän ahdisteltiin. Yritin häätää ahdistelijat pois. Se vaan tuntuu jotenkin nololta kun ei ole tottunut komentaan toisten koiria (hyvä kun omaansa osaa komentaa). Indykin kyllä ulvahtaa vaikkei ole mitään syytä. Yksi musta narttu-koira (en onneksi muista nimeä) haastaa mukamas Indyä leikkiin ja kun Indy vähän vaivautuneena lähtisi mukaan tämä musta rupeaa äriseen ja muriseen. HÖH. No emäntänsä huomasi asian ja piti koiransa erossa Indystä. Fridan ja OIvan kanssa Indyllä sujui hienosti. Yllätyin hieman kun kahvittelujen jälkeen tuli makkararingin vuoro nappuloille ja Sari sanoi minulle, että Indykin voisi tulla rinkiin. No joo, ajattelin, etteihän tuo pahaa tee... odoteltiin varmaan puolituntia ja sitten tuli meidän vuoro. Oli jo pimeää ja ringissä oli n. 8 ihmistä.  Mielestäni homma meni kahta ihmistä lukuunottamatta ihan hienosti. Ringissä oli kaksi miestä. Toista miestä Indy haukkui ja murisi eikä meinannut uskaltaa mennä ottaan namia ennen kuin menin  miehen viereen istuun, sama toistui toisella kierroksella. Lisäksi yksi naisihminen oli sellainen kenen luokse Indy arkaili sen verran, että mennin tämän naisenviereen niin sitten uskalsi tulla. Toinen mies ei ollut mikään ongelma. Sari sanoi, että tehdään vielä Indylle makkararinki seuraavalla kerralla. Se teki sille niin hyvää!!! Ihania ihmisiä nämä vesikoiraihmiset... kun viitsivät palella ringissä metsässä sosiaalistamassa. Taaskaan ei olisi kyllä itsellä tullut mieleen tuo makkararinki tässä vaiheessa kun Indy on jo niin iso verrattuna näihin neljään pikkuiseen jotka tuolla on mukana.

Vesikoirataamisesta Irinan synttäreille. Luulin, ettei siellä olisi enään paljo ketään kun menimme paikalle joskus klo 18.30 maissa. Mutta itseasiassa meidän jälkeen tuli sinne vielä kaksi porukkaa joten hyvin sain testattua Indyä. Eli kun vieraat soittivat ovikelloa komensin Indyn istumaan ja kielsin sitä haukkumasta ja hössöttämästä. Istui ihan nätisti, eikä haukkunut eikä murissut kellekään paitsi Aijukalle kun tämä tuli yhtäkkiä vessasta  Indy ei muistanut, että tuollainenkin ihminen kuului seurueeseen enkä minä huomannut sitä komentaa ajoissa kun en tajunnut siinä olevan mitään ihmeellistä jos joku tulee vessasta. Paikalla oli Pinja, Petja ja Pirita jotka olivat 8-5 vuotiaita. Indy suhtautui niihin tosi hienosti  Antoi kaikkien silittää